Syrjäytyminen
Syrjäytymisellä tarkoitetaan kasaantunutta huono-osaisuutta, jossa yhdistyvät pitkäaikainen tai usein toistuva työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Suomessa perustuvat ensisijaisesti universaaleihin julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin, joiden lisäksi erityisen vaikeita syrjäytymiskierteitä katkaisemaan tarvitaan kohdennettuja erityistoimia ja ohjelmia. Syrjäytyminen liittyy hyvin voimakkaasti työmarkkinoihin, erityisesti rakenteelliseen työttömyyteen. Syrjäytymisen ehkäisyssä varhaisella puuttumisella ongelmiin on tärkeä rooli.
Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää tehokasta yhteistyötä ja ennalta estävää toimintaa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen, varhainen puuttuminen sekä oppilashuollon ja opinto-ohjauksen edelleen kehittäminen. Alkoholihaittojen vähentäminen vaatii laajaa yhteistyötä yli sektorirajojen. Kattava sosiaalipäivystys ja sosiaalipalvelujen saatavuus 24 tuntia vuorokaudessa on esimerkiksi perhe- ja läheisväkivallan vähentämisen kannalta keskeistä. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa tasaisesti myös maahanmuuttajien kotouttamisen merkitys lisääntyy edelleen