Turvattomuus
Turvallisuus on hyvin laaja käsite ja se syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti hätätilanteissa ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Turvallisuutta voidaan tarkastella objektiivisen, tilastojen kuvaaman turvallisuuden kautta tai subjektiivisen, ihmisten kokeman turvallisuuden tunteen kautta. Turvallisuuden tunne ohjaa hyvin voimakkaasti ihmisten käsityksiä oman asuinalueensa ja ympäristönsä turvallisuudesta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat yksittäiset omat kokemukset, lähipiirin kokemukset ja median välittämä kuva turvallisuudesta.
Turvallisuuden tunne on hyvä esimerkki paikallisen yhteistyön tärkeydestä turvallisuussuunnittelussa. Tänä päivänä palveluntarjonta on pirstoutunut niin monelle eri toimijalle, että kenenkään yksittäisen toimijan on vaikeaa yksinään vaikuttaa merkittävästi ihmisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
Päivittäin käytetyn ympäristön, kuten kodin, koulun tai työpaikan turvallisuus vaikuttaa olennaisella tavalla ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Jos päivittäisten reittien varrella on toistuvasti paikkoja tai tilanteita, joita joudutaan varomaan tai pelkäämään, aiheuttaa se ylimääräistä varuillaan oloa ja psyykkistä kuormitusta. Turvattomuuden tunne liittyy yksilön haavoittuvuuden tunteeseen, joka voi olla yhteydessä erilaisiin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, etnisyyteen ja viimeaikaiseen uhriutumiseen. Haavoittuvuus vaikuttaa kykyyn selviytyä ja toimia eri tilanteissa. Rikoksen pelko näyttää liittyvän heikosti uhriksi joutumiseen. Kuitenkin epäsuora tieto rikoksista voi kasvattaa rikoksen pelkoa jossain määrin, jos rikos on tapahtunut asuinalueella ja ihmisille, joihin voidaan samaistua. Lisäksi rikoksen pelko liittyy paikalliseen fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Tässä on syytä korostaa, että riippumatta turvattomuuden tunteen syntytavasta, tunne on aito ja oikea. Se on ihmisen käsitys tilanteesta ja täten hänen todellisuutensa. Rikosten pelko voi käsittää laajan asteikon erilaista huolestuneisuutta. Pelko voi olla lievimmillään rikoksen mahdollisuuden yleistä huomioimista tai ympäristön turvallisuusriskeihin liittyvää huolestuneisuutta. Pelko voi olla pahimmillaan jatkuvaa huolta omasta ja lähiympäristön turvallisuudesta tai se voi näkyä erilaisina rikollisuuden aiheuttamina paniikkireaktioina taikka turvallisuustekijöiden ylikorostamisena. Usein rikoksenpelko on lyhytaikaista, ohimenevää ja tilannekohtaista, aikaan ja paikkaan sidottua.
