Harhojen purkaminen vähensi nuorten riskikäyttäytymistä
Haaste 1/2007. Innovatiivinen Tanskan hanke ”Ringsted Forsøget” voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.

Helsingin nuoret rikosten tekijöinä 2006
OPTL:n tutkimustiedonantoja 73. 2007. Helsinkiläisten yläasteikäisten nuorten rikollisuus rikoslajeittain. Kuvaus rikollisuuden kehityksestä.

Jokela-ilmiö. Sikermä nuorisotutkijoiden näkökulmia
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 17.
Tämä nettiantologia sisältää 22 tiivistä nuorisotutkimuksen kirjoitusta, jotka ovat kirvonneet Jokelan traagisista tapahtumista.

Keravalla päättäjäisriehaa hillitään päihteettömällä toiminnalla
Haaste 4/2006. Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000-2007
Opetusministeriön julkaisuja 2008:7.
Koulukiusaamisen yleisyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä koulukiusaamiseen puuttumista tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla. Vuosien 2006 ja 2007 yhdistetty aineisto kattoi 82 % kaikista näiden luokka-asteiden oppilaista koko maassa.

Myymälävarkaudet: Kokkolan Näppis-projekti arvioitiin
Haaste 2/2001. Kattava artikkeli Kokkolassa vuosina 1999 ja 2000 toteutetun Näppis-projektin arvioinnista.

Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista
Haaste 2/2007. Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista sekä kansainvälisesti että historiallisesti. Henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu kokonaistaso on meillä tunnetusti huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa tai läntisessä Euroopassa, mutta nuorten rikollisuudessa tätä eroa ei esiinny.

Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995 – 2004. Teemana sosiaalinen pääoma
OPTL:n julkaisuja 214. Nuorten rikoskäyttäytymisen kehitys vuosina 1995–2004 rikoslajeittain.

Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli
OPTL:n julkaisuja 221. Artikkeli-kokoelma nuorisorikollisuudesta.

Perinteinen omaisuusrikollisuus vähentynyt nuorilla
Haaste 3/2005. Nuorten rikoskäyttäytymisen kehitys vuosina 1995–2004 vaihtelee rikoslajeittain. Näpistely, varastelu ja omaisuuden tahallinen vahingoittaminen on selvästi vähentynyt. Vuonna 1995 lähes puolet 15–16-vuotiaista oli varastanut, kun nykyään vain joka kolmas nuori osallistuu varastamiseen. Vahingontekoihin osallistuneita oli tutkimusjakson alussa noin kolmannes ja jakson lopussa noin viidennes. Samalla kun tekoihin osallistuneiden nuorten määrä on alentunut, myös tehtyjen rikosten määrä on vähentynyt.

Rikollisuusriskiä voidaan ennustaa jo lapsuudessa
Haaste 3/2006. Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.

Englanninkielistä materiaalia

Nuorten häiriökäyttäytyminen
Artikkeli on englanninkielinen
Disorderly Youth in Public Places. Center for Problem-oriented Policing: Guide No.6 (2001). Disorderly youth in public places constitute one of the most common problems most police agencies must handle. Dealing with youth disorder requires a significant amount of police time, particularly in suburban and rural communities. Disorderly youth are a common source of complaints from urban residents and merchants, as well as from shoppers and merchants in malls and business districts Dealing with youth disorder appropriately requires considerable police skill and sensitivity. Officers must balance youths’ rights against complainants’ rights, distinguish legitimate from illegitimate complaints, at times be firm and at times be flexible with young people, and remain sensitive to how the public will perceive police actions.