Elinkeinoelämän kriisivalmiutta ja häiriötilanteisiin varautumista lisäävän tilannekuvan valmistelu
Sisäasiainministeriön julkaisut 16/2010.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi 8.5.2008 on päätetty toimenpiteistä kilpailukyvyn lisäämiseksi yritysturvallisuutta parantamalla. Yksi ohjelmassa päätetyistä toimenpiteistä on käynnistää säännöllinen tilannekuvatoiminta, joka parantaa elinkeinoelämän ja yritysten edellytyksiä varautua häiriötilanteisiin ja lisätä niiden kriisivalmiutta. Toimenpiteen taustalla on yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyminen ja uudet uhkat, joihin varautuminen edellyttää viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Yritystoiminta on kansainvälistynyttä ja verkostoitunutta niin, että huoltovarmuuskriittisten yritysten toiminta on usein riippuvainen pitkienkin alihankintaketjujen toiminnasta ja toimivuudesta. Tästä johtuen myös niiden yritysten varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin tulee parantaa, jotka eivät ole huoltovarmuustoiminnan piirissä. Viranomaisten käytössä on yritysten kriisivalmiuden ja häiriötilanteisiin varautumisen näkökulmasta tärkeää tietoa, joka on hyödyllistä saattaa erityisenä tilannekuvana elinkeinoelämän käyttöön.

Kokonaismaanpuolustus (puolustusministeriö)
Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaa.

Pelastuslaki (13.6.2003/468)
Tätä lakia sovelletaan: (1) tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn, jollei muussa laissa tai asetuksessa toisin säädetä; (2) pelastustoimintaan, jolla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; ja (3) väestönsuojeluun, jolla tarkoitetaan tässä laissa ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja 2 kohdassa mainittujen tehtävien hoitamista valmiuslain (1080/1991) 2 §:ssä ja puolustustilalain (1083/1991) 1 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista.

Puolustustilalaki (22.7.1991/1083)
Valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi voidaan valtakunnan puolustusta tehostaa ja sen turvallisuutta lujittaa saattamalla voimaan puolustustila Suomeen kohdistuvan sodan aikana sekä siihen rinnastettavissa vakavasti yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa sisäisissä, väkivaltaisissa levottomuuksissa, joilla pyritään kumoamaan tai muuttamaan perustuslain mukainen valtiojärjestys.

Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:12.
Tämä opas tarjoaa kunnan sosiaalitoimelle perusteet varautumiselle ja valmiussuunnitelman laatimiselle yllättäviin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin. Varautuminen on kunnalle ja kunnalliselle sosiaalitoimelle säädöksiin perustuva velvollisuus.

Valmiuslaki (22.7.1991/1080)
Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitetun puolustustilan aikana sovelletaan tätä lakia vain siltä osin kuin puolustustilalaissa ei sodan varalta ole toisin säädetty.

Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa
Sisäasiainministeriön julkaisut 26/2007. Valmiussunnitteluohjeen tavoitteena on antaa pelastuslaitoksille yhtenäinen perusta valmiussuunnitelmien laatimiselle ja kehittämiselle. Ohje sisältää valmiussuunnittelun perusteet, pelastuslaitosten varautumistehtävien tarkastelun, valmiuden tehostamisen, valmiussuunnitelman käsittelyprosessin sekä valmiussuunnittelun ohjaamisen ja valvonnan.

Varautumiskoulutus
Pelastusopiston varautumiskoulutussivusto. Varautumiskoulutuksen pääsääntöisenä kohderyhmänä ovat paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaisten henkilöstö. Sivustolla on saatavilla mm. ohjeita ja oppaita aiheesta.

Ympäristöterveyden erikoistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:2.
Ympäristöterveyden erityistilanneoppaan tarkoitus on 1) toimia ympäristöterveydenhuollon ja muun terveydenhuollon oppaana terveysvaaraa aiheuttavissa ympäristöperäisissä erityistilanteissa, 2) määritellä kunnan tehtävät erityistilanteisiin varautumisessa, 3) kuvata varteenotettavia uhkakuvia paikallistasolla, 4) osoittaa, miten kunnassa varaudutaan ympäristöterveyden erityistilanteisiin, 5) opastaa tarkoituksenmukaiseen toimintaan näissä tilanteissa ja 6) selventää, miten keskushallinnon laitoksilta voi saada asiantuntija-apua 24 tuntia vuorokaudessa. Oppaan kohderyhmät ovat kunnan viranomaiset, erityisesti ympäristöterveydenhuollon henkilöstö. Tartuntatautien ja epidemioiden ehkäisyn ja hoidon vastuuhenkilöt, työterveyshuolto ja muu terveyden- ja sairaanhoitohenkilökunta ovat myös tärkeitä kohderyhmiä. Lisäksi pelastustoimen, ympäristönsuojelun, sosiaali- ja koulutoimen, kunnallistekniikan ja vesi- ja energiahuollon toimijat osallistuvat nyt ja tulevaisuudessa entistä tiiviimmin erityistilanteiden ehkäisyyn, varautumiseen ja toimintaan.